Hailuodosta Amerikkaan 1898

Ensimmäiset suomalaiset amerikansiirtolaiset olivat merimiehiä, jotka karkasivat maihin Pohjois-Amerikan vesillä 1800-luvun puolivälissä. Tavallisten suomalaisten keskuudessa siirtolaisuus alkoi 1860-luvulla. Siirtolaiseksi lähteneet olivat tyypillisimmin nuoria 16-25-vuotiaita. Enemmistö lähtijöistä oli miehiä. Vaimot jäivät usein kotiin niin sanotuiksi amerikanleskiksi. Laajimmillaan siirtolaisuus oli 1900-luvun alussa. Siirtolaislaivat kuljettivat vuosina 1900-1914 Suomesta yli 200 000 muuttajaa Pohjois-Amerikkaan. Taloudelliset syyt olivat amerikansiirtolaisuuden yleisin tekijä.

Hailuodosta Amerikkaan lähtijöitä saattajineen vuonna 1898. Kuva: Eila Seinijoki valokuva-arkistot

Hailuodosta Amerikkaan lähtijöitä saattajineen vuonna 1898. Kuva: Eila Seinijoki valokuva-arkistot

Myös Hailuodosta on lähdetty Amerikkaan. Yllä olevassa valokuvassa lähtijöinä ovat olleet luotolaiset nuoret miehet (yläreuna vasemmalta lähtien) Kustaa Vuotikka ja hänen veljensä Jaakko Vuotikka, Jalmari Laukka sekä Pertti Piili. Kuvaan ovat asettuneet myös saattajat (vasemmalta) Manta Klemettilä, Erika Vuotikka, Anna Suomela sekä  (etualalla) Sofia Kittilä. Miehistä Pertti Piili oli ainut, joka jäi pysyvästi Amerikkaan.

Kuvassa esiintyvä Kustaa Vuotikka lähti tuhansien muiden suomalaisten tavoin Amerikkaan parempaa elämää etsimään. Neljä vuotta Amerikassa vietettyään Kustaa palasi takaisin kotisaareen, kuten oli alun perin suunnitellutkin.  Amerikansiirtolaisten keskuudessa olikin hyvin tyypillistä, että Amerikkaan muutettiin tietyksi määräajaksi. Moni siirtolainen uskoi, että pystyisi Amerikassa tekemään muutamassa vuodessa sen verran rahaa, että voisi palata kotiin ja hankkia esimerkiksi talon perheelle, parannella jo olemassaolevaa kotitilaa tai maksamaan velat. Useimmat lähtijät olivat talollisten, torppareiden ja mökkiläisten lapsia. Joukkoon mahtui kuitenkin pikku talojen isäntiä. Toisinaan matkaan lähti kokonainen perhe.

Kustaa Vuotikka työskenteli Amerikassa savottajätkänä. Hänellä oli hyvä luku-ja kirjoitustaito, joten hän toimi myös kirjurina kirjoitustaidottomille kanssakansalaisilleen. Jatkuva kirjurina toimiminen alkoi kuitenkin lopulta kyllästyttää nuorta miestä. Niinpä hän keksi lisätä kotikirjeisiin myös kaikki ne sanelijan välikommentit, joita ei oltu tarkoitettu kirjeen saajan, tyypillisimmin vaimojen korville. Kun tämä huomattiin, pääsi Kustaa vikkelästi eroon kirjurin hommista. Aivan kuten oli toivonutkin.

On oletettavaa, että Amerikkaan lähtö on ollut merkittävä tapahtuma luotolaisten nuorten miesten elämässä, sillä se on haluttu ikuistaa muotokuvaan. Kuva on otettu Gustav Feiringin ateljeessa vuonna 1898. Gustav Feiring (s. 1864 k. 1916) oli norjalainen valokuvaaja. Ennen Suomeen muuttoaan Feiring oli toiminut ateljeekuvaajana Norjassa Trondheimissa ja Värdalenissa. Gustav Feiringin ateljee sijaitsi Oulussa Torikatu 42:ssa vuodesta 1894 alkaen. Myös Feiringin puoliso Karin Zellberg toimi valokuvaajana ja alun perin ateljee olikin Karinin omistuksessa. Ateljee siirtyi kuitenkin Feiringin nimiin heidän avioiduttua. 1900-luvun alussa atejee siirtyi Isokadulle. Feiring oli arvostettu valokuvaaja. Hän toimi ateljeekuvaajana vuosina 1891-1909 ja siirtyi myös maisema- ja miljöökuvaukseen vuonna 1894. Feiring muutti itse Yhdysvaltoihin vuonna 1909.

 

Lähteet:

Valokuvataiteen museon nettisivut http://kukakuvasi.valokuvataiteenmuseo.fi/#valokuvaaja/1415

Kero, R (2007): Suomalaisina Pohjois-Amerikassa. Siirtolaisuusinstituutti.

Jokinen, H (2008): ”Eihän semmoisille reissuille heikompia astioita viedä”. Amerikanleskien arkea ja elämää 1900-luvun Alahärmässä. Siirtolaisuusinstituutti.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s