Hailuodon kummituksia #2

  ”Pahan työn oot tehnyt. Kaksisataa ja puoli vuotta oon sen alla maannut”.

Hailuodon järvellä

Kaakkurijärvi, Hailuoto 2015

Näin sanoi vuosikymmeniä sitten nuori, raskaana oleva nainen kertoman mukaan luotolaiselle Matti Anttolalle hänen unessaan. Nainen ilmestyi Matin uneen pian sen jälkeen, kun hän oli lyönyt haloiksi verevän tarrimännyn. Tuon tarrimännyn Matti oli ostanut Kaitalan Pertiltä. Puu oli seissyt Pertin metsäkaistalla, lähellä rantaa, kurottaen juurensa kauas menneisyyteen aina Pikkuvihan päiviin.

Tarrit ovat laajalatvuksisia ja paksurunkoisia mäntyjä. Hailuodon kylän tuntumassa on säilynyt joukko tarreja. Osa näistä männyistä on nähtävyyksiä niiden kulttuurihistoriallisen taustansa vuoksi. Tunnetuin näistä on rauhoitettu Askelinin mänty. Uskotaan, että Askelinin mänty sai vaurioita Tapani Löfvingin kahakoidessa paikalla Pikkuvihan aikana 1742-1743. Toisinaan sama tarina liitetään Kestin sotamäntyyn. Askelinin sotamännyn latvan kerrotaan katkenneen tykkitulessa.

Askelinin sotamänty on vaikuttava näky. Kulku tämän rauhoitetun puun luokse kulkee Ryöppääntien kautta.

Askelinin sotamänty on vaikuttava näky. Kulku tämän rauhoitetun puun luokse kulkee Ryöppääntien kautta.

Ahti Paulaharjun analysoidessa keräämäänsä aineistoa Hailuodon kansantarinoista hän huomasi, että Sunikarin ja kylän välistä aluetta piti käsitellä erikseen. Sillä tuolla alueella ei ollut  havaittavissa mitään yhtenäistä tarinarunkoa, toisin kuin  esimerkiksi hailuodon  länsirannan haaksirikkojen tarina-alue tai Santoseen sijoittuva haltijatarujen alue. Näin Ahti nimesikin Sunikarin ja kylän välin sekatarujen alueeksi.

Hailuoto lokakuussa 2015

Hailuoto lokakuussa 2015

Tälle sekatarinoiden alueelle sijoittuu myös kenraali Nauken tarina. Ahti kirjoittaa kuinka Isonkylän Luukkaan nurkalla, tumman metsän sisässä on Mustatöyrä. Jos vaeltaja osaa sitä kopsautella tietystä paikasta matkasauvalla, antaa töyrä kumahtavan äänen. Mäessä kerrotaan olleen iso onkalo, joka on siinä kenties vieläkin. Tuota onkaloa on pidetty  sotaherra Nauken piilopirttinä. Kenraali Nauken uskottiin kätkeytyneen sinne eksyessään joukoistaan.

Maaonkalostaan hän kummitteli vuosikymmenet ja säikytteli kyläläisiä. Toisinaan havaittiin paikalla aarnivalkeitakin.  Tänäkin päivänä kyläläisten kuuluu joskus ihmettelevän, kuinka jokin aina nykäisee istualleen, kun  Mustatöyrää laskee suksilla.

Hailuoto lokakuu 2015

Hailuoto lokakuu 2015

Lähteet:

Merilä, Eino (2005): Koirantakkua ja karupäitä. Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Hailuodon maatalousympäristölle. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus.

 Hailuodon kansantarinat (Paulaharju, Ahti) teoksesta Sananjalka : Suomen kielen seuran vuosikirja. 4, 1962 / toimitus: Sampo Haahtela, Osmo Ikola, Heikki Aaltonen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s