Hailuodon kummituksia #1

”Kauan sitten Marjaniemen Hannukseen kulkeutui iso, haaksirikkoutunut purjelaiva. Laiva oli tuomassa Tukholmasta Ouluun arvokasta ja raskasta lastia, valtiopankin rahoja. Siitä minne painavat rahat lopulta joutuivat ei ole tietoa. Uskotaan, että ne ovat jossain Hannuksessa hiekkaan vajonneina ja ken uhraa yösydännä valkealiinaharjaisen varsan ja valkeatukkaisen poikalapsen, löytää tämän aarteen”

– Hailuotolainen kansantarina. Kerääjä Ahti Paulaharju (1962).

IMG_6886

Hailuoto. Kuva: Aki Roukala

Vuosina 1948-1954 Ahti Paulaharju keräsi isänsä jalanjäljissä tarinoita ja kertomuksia Hailuodosta. Hänen isänsä oli tunnettu kirjailija sekä kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharju, joka julkaisi jo vuonna 1914 teoksen Kuvauksia Hailuodosta. Hailuodon kirjastostakin lainattavissa oleva teos käsittelee Hailuodon kansanperinnettä, kuten tapoja, elinkeinoja ja kansanlääkintää.

Kun Ahti Paulaharju tarkasteli Hailuodosta keräämäänsä kansanperinteen kokonaisaineistoa, hän huomasi paikallisten kansantarinoiden ryhmittyvän eräänlaisiin aluejakoihin. Kullekkin alueelle sijoittui varsinainen pääkertomus, johon liittyivät muut samankaltaiset tarinat. Näitä päätarinoiden alueita oli yhteensä yhdeksän. Muun muassa Santonen, Hanhinen, Sunikari ja Ojakylä. Samalla oli kuitenkin havaittavissa pieni määrä sellaisia tarinoita, joita tapasi kaikilla saaren alueilla.

IMG_3172

Hailuoto. Kuva: Aki Roukala.

Saaren päätaruna pidetään hyvän haltijattaren, Fruu Faarestiinan syntytarinaa. Tähän palaan kuitenkin myöhemmin kirjoituksissani keskittyen nyt Hailuodon länsirannalle sijoittuviin tarinoihin.

Ahti Paulaharju havaitsi, että Hailuodon  länsirannalle sijoittuvat kansantarinat liittyvät usein haaksirikkoon tai siitä juontuviin seurauksiin. Tämä oli Paulaharjun mukaan ymmärrettävää. Länsirannan sijainti vasten aavaa merta merkitsi, että se kohtasi myrskyt kaikessa voimassaan ja otti näin vastaan myös monet haaksirikot.

Hannuksen rahalastitarina on vain yksi monista. Kerrotaan myös, että raskaassa tervakuormassa ollut laiva olisi pirstoutunut rannan kiviin ja hailuotolaiset ovat joutuneet pinomaan tervaisia ruumiita Juolan riiheen, jossa vainajat kummittelevat. On kerrottu myös Kälminmatalalle hajonneesta laivasta, joka oli ollut täydessä jauholastissa ja länsiranta olisi näin täyttynyt jauhosäkeistä. Hailuodon länsirannan alueen ydintarina liittyy Sergein kummitteluun Karvossa (nykyisessä Keskiniemessä.)

IMG_9898

Hailuoto. Kuva: Aki Roukala

”Vieläkään ei juuri kukaan yksinäinen eläjä voi Karvossa nukkua rauhassa. Se on koettu jo aikoja sitten. Mutta erikoisesti Kniivilän ja Annusen kalarannan osuudella on tällainen rauhattomuus ja kummittelu ollut aina öisin hyvin pelottavaa. Tarinan mukaan olisi ruumis ajelehtinut haaksirikkoutuneesta laivasta Karvon rantaan. Ja tämä vainaja -Sergei- siellä nyt aiheuttaa epäjärjestystä öisillä esiintymisillään”

– Hailuotolainen kansantarina, kerääjä Ahti Paulaharju (1962)

Lähteet:
Hailuodon kansantarinat (Paulaharju, Ahti) teoksesta Sananjalka : Suomen kielen seuran vuosikirja. 4, 1962 / toimitus: Sampo Haahtela, Osmo Ikola, Heikki Aaltonen

Samuli Paulaharjun säätiön nettisivut http://www.paulaharju.fi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s