Luotolaisen lumo

Eräänä päivänä vuonna 1922 Oregonin osavaltiossa Yhdysvalloissa kaksi kalastajaa istuu puuveneessään. Columbiajoki virtaa miesten alla leveänä ja väkevänä. Miehille kalastuspaikka Columbiajoen suulla on tuttu. Yllättäen heidän lähellään kalastava mies joutuu veden varaan. Kaksikko ymmärtää heti, että tilanne on vakava. He kiirehtivät apuun ja lopulta uupunut mies saadaan vedettyä turvaan. Mutta valtava joki on voimakas ja vie toisen pelastajista mukanaan. Kun vainaja myöhemmin löydetään, hänet tunnistetaan luotolaispaidan perusteella, joka hänellä oli yllään hukkumishetkellä. Tuo paita kuului Hailuodosta Amerikkaan muuttaneelle Jussi Sipilälle.

Marjaniemessä seisoo pieni kahvila-puoti Luovon Puikkari, jossa myydään myös käsitöitä, kuten luotolaispaitoja. Yksi puodin perustajista on Martta Tönkyrä, jonka setä Jussi Sipilä oli. Martan suvussa luotolaisia eli tikkureita on neulottu jo vuosikymmeniä. Perinteen mukaan Martta on opettanut luotolaisen tekemisen taidon myös tyttärelleen Saila Tönkyrälle. Naiset uskovat, että 1800-luvulta peräisin oleva luotolainen tulee säilymään myös tulevaisuudessa. Sillä klassikkoneule ei ole ainoastaan kaunis. Se on ennen kaikkea käytännöllinen pienintäkin yksityiskohtaa myöten.

IMG_2286

Hailuodossa sulhanen saattoi ennen vanhaan mennä naimisiin morsiamen neuloma luotolainen yllään. Vanhoissa valokuvissa voi nähdä, kuinka saaren miehet saatettiin rintamalle luotolaiset yllään. Paikallisille kalastajille luotolainen on aina ollut korvaamaton käyttövaate.

Luotolaisen luonnonvärit.

Luotolaisen luonnonvärit.

Perinteinen luotolainen neulotaan käsin pesemättömästä ja värjäämättömästä suomenlampaan villasta. Harmaa on luotolaisen perusväri. Vasta myöhemmin sen rinnalle on noussut myös luonnonvaalea sekä luonnonmusta, joka taittuu sävyltään ruskeaan. Vielä 1950-luvun alussa Hailuodossa oli tuhansia lampaita. Mustia lampaita oli saaressa kuitenkin vähän. Eikä niiden villaa raaskittu käyttää paidan tekoon. Korkeintaan niiden tummaa villaa sekoitettiin harmaan joukkoon. Luonnonvaaleaa taas pidettiin liian arkana värinä, koska luotolainen oli ennen kaikkea käyttövaate.

Luotolainen on saumaton ja neulotaan yhtenä kappaleena. Nykyisin paita neulotaan pyöröpuikoilla, mutta ennen käytettiin kymmentä sukkapuikkoa. Tästä juontuu myös luotolaisen toinen nimi tikkuri, sillä Hailuodossa puikkoja on perinteisesti kutsuttu tikuiksi. Luotolaisen istuvuutta parantaa selkäkiila. Sen leveys määrittyy kantajan hartialeveyden mukaan. Paidassa on myös kyynärpääkavennukset.

Luotolaiseen kuuluu koristeellinen korinpohjaneuleinen etuosa. Kuviota kutsutaan västäräkiksi. Sitä ei kuitenkaan ollut alkuperäisesssä luotolaisessa. Onkin todennäköistä, että västäräkkikuviointi on saanut vaikutteita muiden maiden, kuten Islannin tai Irlannin kalastajaneuleista.

Yksi luotolaisen tunnusmerkeistä ovat vasemman puolen kaulusta ja olkapäätä koristavat kuusi miesten housunnappia.Perinneneule luotolainen löytyy Suomen kansallismuseon sekä Suomen käsityön museon kokoelmista.

Yksi luotolaisen tunnusmerkeistä ovat vasemman puolen kaulusta ja olkapäätä koristavat kuusi miesten housunnappia.Perinneneule luotolainen löytyy Suomen kansallismuseon ja Suomen käsityön museon kokoelmista.

Alun perin luotolainen oli myös kaulukseton. Tällöin paitaan kuului pitkä kaulahuivi. Saariolosuhteissa huivi suojasi kylmältä viimalta, mutta huivilla oli myös muuta käyttöä.  Sillä saatettiin sitoa hevosen paksussa hangessa loukkaama jalka, korvata heinähäkin katkennut pinna tai sitoa polvi, johon kirves oli osunut puuhommissa.

Luotolainen on pitkäikäinen ja saattaa kestää käytössä vuosikymmeniä. Kuluneet hihat tai kaulus voidaan purkaa, ja ne on helppo neuloa uudelleen. Tämä onkin ollut yleinen tapa, jolla paitaan on saatu reilusti lisää käyttövuosia. Oli myös tavallista, että luotolaisia omistettiin kaksi, joista toinen oli käyttövaate ja toinen tarkoitettu pyhäkäyttöön. Perinneneule on tänäkin päivänä sopiva juhla-asu.

Hailuodon lammaskanta romahti aitalain mukana 1950-luvun puolivälissä. Perinteisesti luotolaiset oli neulottu oman saaren lampaista keritystä villasta. Samoihin aikoihin käsityöala koneellistui ja markkinoille ilmestyivät teollisesti tuotetut langat. Nämä seikat olivat vahvasti vaikuttamassa siihen, että luotolaisten neulominen väheni. Vasta muutama vuosikymmen myöhemmin, 1970-luvulla, perinnepaidan suosio alkoi näyttää elpymisen merkkejä. Ja 80-luvulla luotolainen tallennettiin perinnekäsitöistä kertovan kirjan kansiin.

Luotolainen

Luotolainen painaa valmiina noin kilon. Hailuodossa luotolaisia myy Marjaniemen Puikkarin lisäksi  Luovon Puoji kylällä. Perinneneuleen voi tilata omien mittojen mukaan.

Luotolainen on perinteisesti ollut kalastajien suosiossa, sillä se on suojannut hyvin kylmältä ja kostealta merituulelta. Luotolaiselle ammattikalastajalle Tuomo Annuselle luotolainen on toiminut jopa henkivakuutuksena. Ollessaan hylkeenpyynnissä 1960-luvulla, Tomppa putosi hyiseen mereen. Hän pääsi kipuamaan takaisin jäälle ja riisui märät vaatteensa. Tomppa rutisti luotolaisensa niin kuivaksi kuin pystyi ja puki painavan paidan takaisin ylleen. Koska luotolainen lämmittää kosteanakin, selvisi Tomppa luotolaisen avulla niin pitkään, että pääsi lämpimään ja sai kuivaa vaatetta ylleen. Ei ole sattumaa, että luotolainen on kalastajien luottovaate.

Lähteet:

Henkilöhaastattelumateriaali, jotka olen tehnyt alun perin luotolaispaitaa käsittelevää lehtiartikkelia varten vuonna 2014.

Ylen Elävä arkisto (12.10.1987): Kalastajaneule luotolainen on villapaitojen klassikko.

4 kommenttia artikkeliin ”Luotolaisen lumo

    • Kiitos kommentistasi. Olen ymmärtänyt, että Jussilta jäi Amerikkaan jälkeläisiä. Aitalaki astui Suomessa voimaan jo vuonna 1921, mutta Hailuodossa sitä alettiin noudattaa vasta 1950-luvun puolessa välissä. Aitalaki tarkoitti etteivät lampaat saaneet enää laiduntaa vapaana Hailuodon rannoilla ja metsissä, vaan ainoastaan aidatuilla alueilla.

      Tykkää

  1. Olen haaveillut tehdä aikuiselle pojalleni luotolaisen, mutta haluaisin tehdä vähä matalammalla kauluksella ilman nappeja. Onko sellainen luotolainen hyväksyttävä malli?

    Tykkää

    • Hei ja kiitos paljon kysymyksestäsi. Mukavaa, että luotolaisneule kiinnostaa. Minulla on tiedossa perinteisestä luotolaisesta vain se kauluksellinen (pitkä) malli sekä erityisesti ennen vanhaan suosittu, tekstissäkin mainittu kaulukseton malli, johon usein kuului myös pitkä kaulahuivi. Napit ovat ymmärtääkseni aina kuuluneet perinteiseen luotolaiseen. Parhaiten kysymykseesi osataan kuitenkin vastata esimerkiksi Hailuodon käsityömyymälöissä Luovon Puojissa ja Puikkarissa tai Hailuoto-seurassa, joissa kaikissa on paljon luotolaisia neuloneita ja malleista enemmän tietäviä.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s