Jäitä tupaan Rautaletossa

Kalamökkejä Rautaletossa syyskuussa 2015

Kalamökkejä Rautaletossa syyskuussa 2015

Syksyn kajo heijastaa puiden varjot harmaiden kalamökkien kylkeen. Sadat sudenkorennot lentävät pitkän heinän yllä ja lomassa. Kylä uinuu hiljaista untaan. Rautaleton loistonpäivät ovat jo hiipuneet menneisyyteen, mutta läsnä on yhä vanhan kalastajakylän arvokkuus.

Rautaletto oli aikoinaan elävä kalastajakylä, jota asutettiin kausiluonteisesti pyyntiaikojen mukaan ja heinänteon aikaan. Syksyisin miehet pyytivät kaloja verkoilla jään alta. He asuttivat viikkoja Rautaleton kalamökkejä. Kerran viikossa miehet kävivät kotonaan. Matka taitettiin hiihtämällä tai kelkalla. Kotiin vietiin kalaa ja samalla täydennettiin eväsvarantoja. Keväällä Rautalettoon saapuivat rysäverkon korjaajat ja kevätjäiden lähtiessä alkoi taas pyynti.

IMG_2164

Rautaletto oli tunnettu myös rantaniittyheinästään. Heinäntekoaikaan kokonaiset perheet saapuivat hevosineen Rautalettoon. Rannoissa ja metsissä riitti niittämistä useiksi viikoiksi. Työ tehtiin viikatteella. Joskus mukaan otettiin muutama lehmäkin.

Rautaletto on maakunnallisesti arvokas kohde. Rautaleton ympäristö löytyy Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemien luettelosta. Vanhassa kalastajakylässä on käynyt myös valtiollisia arvovieraita. Elokuussa vuonna 1959 Tasavallan presidentti Urho Kekkonen vieraili Rautaletossa sorsanmetsästyksen yhteydessä. Hän oli Hailuodossa Oulu Oy:n kutsusta. Samaan aikaan luotolainen Verneri Tuukkanen jäi sotajeepillään kiinni Rautaleton Riisinnokkaan. Verneri toimi tuolloin Oulu Oy:n autopuolen työnjohtajana ja hänen oli määrä olla kuskina vuorineuvos Kairamolle ja Tähtiselle. Kairamo tuli tunnetuksi teollisuuden johtotehtävistä ja hän toimi urallaan toimitusjohtana sekä Oulu Oy:ssä että Kemi Oy:ssä. Vuorineuvos Tähtinen puolestaan oli Kajaani Oy:n toimitusjohtaja.

Tunnin päästä auto oli irti ja hermostunut Verneri asteli mökilleen. Saman tien hän sai vielä kannoilleen adjuntantin, joka pyysi Vernerin tikkuripaitaa lainaksi presidentille. Näin presidentti sai lämmintä ylleen ja tutustui samalla luotolaiseen perinnepaitaan.

Rautaletossa Kekkonen pysähtyi ihmettelemään kalamökin perinteistä perunapenkkiä. Presidenttiä hämmästytti, kuinka niin pienessä perunamaassa, varret kasvoivat niin pitkiksi. Luotolaiset kertoivat, että salaisuus oli lannoitteessa. Maahan oli nakattu särkikalaa.

Presidentin vierailu Hailuodossa oli muutakin kuin linnunmetsästystä. Hailuoto toimi myös näyttämönä isoille päätöksille.  Saarivierailunsa aikana Kekkonen sekä vuorineuvokset Kairamo ja Tähtinen sopivat Kemijärven sellutehtaan rakentamisesta.

Vuosien saatossa meri on paennut kauas kalamökkien edustoilta. Meri on kuitenkin näyttänyt voimiaan myös Rautaletossa. Joulukuun 14. iltana vuonna 1975 Ilpo Tuukkanen perheineen ajaa Rautaleton sukumökiltään kohti Oulun kotiaan. Vain joitakin tunteja lähdön jälkeen alkaa Rautaletossa kuulua hirvittävää rytinää. Samana päivänä Raahen satama-altaan mittalankussa vedenkorkeus oli käynyt hetkellisesti 204 sentin korkeudessa. Etelän ja lännen välinen kova tuuli laittoi valtavan jääkentän liikkeelle. Ja kun merivesi on korkealla, nousevat myös jäät. Hiljalleen keskiyön aikana paksut jäämassat vyöryivät Rautaleton rannoille.

Lähes viisituumaiset jääröykkiöt saavuttivat lopulta Ilpo Tuukkasen  sukumökin. Mökki oli rakennettu vain paria vuotta aikaisemmin. Jäät puskivat sisälle taloon ja täyttivät sen lattiasta kattoon. Ne nostivat mökin pilareiden päältä ja työnsivät sitä eteenpäin. Lopulta mökin matka tyssäsi sen takana seisoviin koivuihin.

Yrjö Tuukkasen ja Lassi Sipilän tuumaustauko mökissä jäiden keskellä joulukuussa 1975

Yrjö Tuukkasen ja Lassi Sipilän tuumaustauko Rautaleton mökissä jäiden keskellä joulukuussa 1975. Kuva: Ilpo Tuukkasen kotialbumi

Jäät mökin sisällä joulukuussa 1975

Jäät mökin sisällä joulukuussa 1975. Kuva: Ilpo Tuukkasen kotialbumi

Maanantai aamuna Ilpo sai puhelun tädiltään, että Rautaletossa on sattunut iso vahinko. Ilpon isä ja  setä lähtivät katsomaan tuhoja. Isä Yrjö Tuukkanen oli mökin silloinen omistaja.  Tupa oli jäiden peitossa. Makuukammarissa armeijan rautainen kerrossänky piteli vain vaivoin huonetta kasassa jäiden puristuksessa.

Röysät eli jääkertymät olivat pihassa paikoin useiden metrien korkuisia. Perheen kahdeksan metrinen puuvene löytyi vahingoittumana. Se tönötti pystysuorassa piilossa jääröysien välissä. Naapurissa jäät olivat vieneet Verneri Tuukkaselta saunan ja saunakammarin. Tuukkasten ei auttanut muu kuin luotolaisella sinnikyydellä hyväksyä luonnonvoimat ja alkaa kevättalvella 1976 rakentaa uutta mökkiä. Uuden mökin paikkaa siirrettiin kymmenellä metrillä kylälle päin. Mökissä yksi ovi avautui merelle päin ja toinen ovi asennettiin takaseinälle. Ihan vain siltä varalta, jos meri jatkossakin näyttäisi voimiaan ja ryskyisi sisään.

Aino Tuukkanen istuu Rautaleton mökin raunioilla keväällä 1976

Aino Tuukkanen istuu Rautaleton mökin raunioilla keväällä 1976. Kuva: Ilpo Tuukkasen kotialbumi

Lähteet:

Järvelä, J. 1996: Hiekkaan kirjoitettu. Hailuotolaisen kellonvalajan muistelmat.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s