Lammasmarkkinat

Kymmenien lampaiden lauma kopistelee kylätiellä kohti Ojakylää. Lampaat täyttävät tien koko sen leveydeltä. Osa määkii menemään ojia pitkin. Lammaslauman edessä ja takana kulkee kyläläisiä. Joukossa on paljon lapsia. Toiset ovat matkassa pyörällä. Aamu on valjennut harmaana ja kylmänä. Kumisaappaat lätsähtävät mutaiseen maahan ja kivet rapisevat pyöränrenkaiden alla. Seurueen matkaa säestää iloinen puheensorina ja kellokkaiden kaulasta säännöllisesti kantautuva kilinä. Joku viheltelee ja toinen nauraa. Markkinatunnelma alkaa nousta, kun lampaita ajetaan kohti jakoaitauksia. Eletään lokakuun ensimmäistä maanantaita 1950-luvun alkupuolella ja alkamassa ovat lammasmarkkinat.

Lammasmarkkinoiden menoa. Taustalla luotolaisten "sekajuna" eli linjuri, joka kulki väliä Kirkonkylä-Petsamo. Hailuoto laiva kulki Ouluun Petsamon laiturista.

Lammasmarkkinoiden menoa . Taustalla luotolaisten ”sekajuna”, joka kuljetti väkeä välillä Kirkonkylä-Petsamo. Hailuoto laiva kulki Ouluun Petsamon laiturista. Kuva: Jorma Kauko. Kuvalähde Hailuodon kotiarkistot. 

Lampaat saivat laiduntaa vapaasti Hailuodon rannoilla ja metsissä aina vuoteen 1955 saakka. Aitalaki oli astunut voimaan Suomessa jo vuonna 1921, mutta Hailuodossa sitä alettiin noudattaa vasta myöhemmin. Ensimmäiset lampaat vietiin laitumille heti lumien sulaessa. Ne hakeutuivat omatoimisesti rannoille, joissa oli jo varhain vehreää ja lehdet puissa. Juhannukseen mennessä kaikki lampaat oli laskettu laitumille.

Luotolainen Eila Rantasuomela muistaa lapsuudestaan, kuinka haikeaa oli jättää lampaat oman onnensa nojaan. Ja miten kylmillä ilmoilla, tuvan lämmössä, huoletti lampaiden vointi. Eikä lapsen huoli ollut lainkaan turha. Usein alkukesä toi mukanaan kylmiä ilmoja, joihin heikoimmat karitsat menehtyivät. Luotolaiset puhuivat karitsantapposateista. Muita uhkia lampaille olivat irrallaan juosseet koirat ja meriveden äkkivaihtelut. Muutoin lampaiden elo oli rauhallista. Lampaat viihtyivät hyvin laitumilla, eikä niitä juuri kylän liepeille eksynyt. Vasta syksyllä, ilmojen viiletessä, ne saattoivat alkaa hakeutua asumusten lähelle.

Lammasmarkkinat pidettiin lokakuun alkupuolella. Ajankohdasta päätti kunnallishallinto. Ennen varsinaista lammasjakoa suoritettiin lammasajot. Lammasajossa hyödynnettiin kahdeksaa kinkeripiiriä. Jokaisesta piiristä määrättiin oma ajojohtaja. Ajojohtajan mukaan lähti kustakin lampaallisesta kinkeripiirin taloudesta vähintään yksi avuksi. Lapset lähtivät mielellään mukaan.

Jo varhain aamulla ajoporukat lähtivät etsimään lampaita rannoilta ja metsistä. Niitä ajettiin laumoiksi ja edelleen kohti erotteluaitauksia. Viimeistään markkinapäivän aamuna suuret lammaslaumat ajettiin kahteen isoon aitaukseen. Ne sijaitsivat kirkonkylällä ja Ojakylässä. Tätä ennen osa lampaista oli jo päätynyt omistajilleen pienemmistä erotteluaitauksista ajomatkan varrella.

Lammasmarkkinat olivat sosiaalinen ja yhteisöllinen tapahtuma. Tiistai oli varsinainen markkinapäivä. Silloin ihmiset pukeutuivat normaalia paremmin. Isännät saattoivat vetää ylleen nahkatakin ja pussihousut. Naiset olivat hameissaan ja moni sitoi päähänsä hienomman huivin. Lähes koko Hailuoto oli paikalla. Väkeä saapui markkinahumuun myös mantereelta.

Väntelän vanha emäntä ottaa lammastaan jakoaitauksesta. Kuvan alkuperäinen ottaja Jorma Kauko. Kuva Hailuodon kotiarkistot.

Väntelän vanha emäntä ottamassa lammastaan jakoaitauksesta. 1950-luvun alkupuolella saaressa oli vielä noin 3000 lammasta.  Kuva: Jorma Kauko. Kuvalähde Hailuodon kotiarkistot.

Ihmiset kokoontuivat jakoaitauksen ulkopuolelle. Hevoset seisoivat kärryineen kiinni aidoissa. Ne saivat eteensä heinää ja kylmällä selkäänsä loimen. Kyläläiset parveilivat aitauksen ulkopuolella malttamattomina. Varsinainen erottelu alkoi, kun vanhempi mies antoi merkin. Sillä kellon lyömällä kiipesivät ihmiset aitojen yli etsimään omia lampaitaan. Lampaat tunnistettiin korvamerkeistään. Jokaisella talolla oli omat merkkinsä. Kun oma lammas löytyi, se nostettiin aidan yli vastaanottajalle. Lampaan jalat sidottiin ja se kannettiin heinällä pehmustettuun hevoskärryyn tai laskettiin maahan odottamaan. Alussa lampaat oli helppo ottaa kiinni, koska aitauksessa oli ahdasta ja liikkumavaraa vähän. Mutta mitä harvemmaksi lampaat kävivät, sitä vilkkaampiin juoksuaskeliin ja äkkikäännöksiin kiinniottaja sai varautua.

Omat lampaat ovat löytyneet ja nostettu kärryihin. Alkuperäinen valokuva Jorma Kauko. Kuvalähde Hailuodon kotiarkistot.

Omat lampaat ovat löytyneet ja nostettu kärryihin. Jokaisessa talossa oli niin sanottu kellokas. Eli yksi lammas, joka sai kellon kaulaansa.  Näin omat lampaat pysyivät paremmin laumassa. Ja kellon kilinästä oli hyötyä myös lampaiden etsinnässä rannoilta ja metsistä. Kuva: Jorma Kauko. Kuvalähde Hailuodon kotiarkistot.

Niitä lampaita, jotka erottelunkin jälkeen jäivät odottelemaan omistajiaan kutsuttiin jakoperiksi. Kirkonkylän aitaukseen ilman omistajiaan jääneet lampaat ajettiin vielä Ojakylään ja päinvastoin. Näin jakoperien määrää saatiin pienemmäksi. Lammasajon jäljiltä jäi useita kymmeniä lampaita vielä laitumille. Näitä lampaita kutsuttiin rahalampaiksi, sillä niiden löytäjälle maksettiin palkkio. Erityisesti lapsille rahalampaat olivat hyvä tienesti.

Aikuisten markkinapäivä huipentui illalla pidettyihin tanssiaisiin. Tunnelma oli keveä. Ja vaikka omat lampaat oli jo päivällä löydetty, etsi joku vielä kokokorvaisia. Tällä viitattiin niihin ”merkkaamattomiin” nuoriin herroihin ja neitoihin, jotka vielä kulkivat vapaana.

Lapsillle markkinapäivä merkitsi jälleenkohtaamista rakkaiden lemmikkien kanssa. Eila muistaa sen lapsen riemun, kun oma lammas löytyi. Ja miten hän melkein asui lammaskarsinassa markkinoita seuraavat päivät. Koko kesän yli taipunut ikävä oli poissa. Taas saattoi syöttää leivänkannikkaa ja silittää pehmeää turpaa.

Lähteet:

Elävä arkisto. YLE 12.10.1987. Kalastajaneuleperinne Hailuodossa.

Järvelä, V. 1996: Hiekkaan kirjoitettu. Hailuotolaisen kellonvalajan muistelmat.

Suomela J.L. 1969: Hailuoto- kotiseutumme. Hailuodon kotiseututoimikunnan keräilyjä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s